TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
Tutkimukseni käsittelee aarteenetsintäleikkejä harrastuksina ja opetussovelluksina. Leikeistä keskeisimmät ovat geokätkentä ja lodjaus, geokätkentä on GPS-paikantimen ja lodjaus johtolangan sekä kartan avulla aarteiden piilottamista ja etsintää. Tutkimukseni pääkysymyksiksi nousivat mitä geokätkentä on kulttuurisena ilmiönä? ja miten uusia aarteenetsintä harrastuksia voidaan soveltaa lukion opetukseen?
Tutkielmani on kaksiosainen. Ensimmäinen osa I Aarteenetsintäleikit digitaalisen kulttuurin kontekstissa käsittelee geokätkentää ja lodjausta harrastuksina ja leikkeinä. Käsittelen geokätkentäkulttuurin muodostumista julkisuuden, viestintäkanavien, harrastajaprofiilien ja geokätkentäpaikkojen merkitysten kautta. Lisäksi käsittelen geokätkentäharrastajien kokemia hyötyjä ja geokätkennän soveltamisen mahdollisuuksia, jotka ovat vaikuttaneet geokätkentäkulttuurin kehitykseen. Pelikulttuurin teoreettiset lähestymistavat toimivat tutkielmani pohjana. Tutkimukseni ensimmäisen osan primaariaineisto koostuu geokätkentäharrastajien puolistrukturoiduista sähköpostihaastatteluista, Groundspeak forumin keskustelupalstan keskusteluista, harrastajien kotisivuista, aihetta koskevista yleisartikkeleista ja kirjallisuudesta. Tutkimukseni luonteen vuoksi suurin osa käytetystä materiaalista on peräisin tietoverkoista, koska aihepiiri on vielä uusi ja nopeasti muuttuva. Tutkimukseni on aineistolähtöinen ja aineistolähtöisen sisältöanalyysin tarkoituksena syntyi selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan esittää geokätkennän syntyneen digitaalisen kulttuurin kentälle uutena harrastuksena, urheiluna, pelinä ja leikkinä sekä uudenlaisena vapaa-ajan viettotapana. Geokätkentäharrastus syntyi vuoden 2000 aikana Yhdysvalloissa, ja alle vuodessa geokätkennästä muodostui kansainvälinen ilmiö. Geokätkennästä tuli perheille uudenlainen retkeilyharrastus. Geokätkentäharrastus Yhdysvalloissa herätti medioissa kiinnostusta. Lumipalloilmiön tavoin harrastus levisi eri puolille maailmaa. Näin alkoi myös geokätkentäkulttuurin kehittyminen yhdeksi suureksi tarinaksi eri puolilla maailmaa.
Toinen osa II Aarteenetsintäleikit opetussovelluksina lukion kurssitarjonnassa on perustutkimuksen eli aarteenetsintäleikkien soveltamista käytäntöön kahden esimerkkitapausten kautta. Geokätkentää on sovellettu opetuskäytössä Yhdysvalloissa vuodesta 2004 lähtien, mutta Suomessa geokätkentää ei ole aiemmin käytetty opetussovelluksena. Olen soveltanut aarteenetsintäleikkejä lukion opetustarjontaan, koska vuonna 2005 astui voimaan lukion uusi opetussuunnitelma siinä maantieteen opintoihin tuli pakolliseksi paikkatietojärjestelmien perusteiden tuntemus. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen ja lukioiden maantieteen opetukseen. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että oppiaineita yhdistelemällä kouluihin voidaan luoda uudenlaista opetuskulttuuria. Tämän takia tutkimuksessani esitellyt geokätkentä ja lodjaus toimivat paikkatiedon opetuksessa esimerkkeinä niiden soveltamisesta ja sopivuudesta lukion opetussuunnitelmiin ja -ohjelmiin. Paikkatiedon tuleminen ihmisten arkipäivään on nostanut koulutuksen merkitystä, ja geokätkentäharrastuksella voidaan nähdä olevan suuri merkitys paikkatiedon leviämiseen. Geokätkennästä löytyy paljon erilaisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Paikkatietoa hyödyntäviä harrastuksia ei ole otettu vakavasti ja nähty niiden hyötyjä. Jatkotutkimuksessa voisi keskittyä geokätkennän soveltamiseen laajemmin.
Aarteenetsintäleikit, geokätkentä, lodjaus, GPS-satelliittipaikannin, paikkatietojärjestelmät, opetussovellukset