TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
Pro gradussani tutkin taidemuseoiden Web-sivujen pedagogisten sisältöjen saavutettavuutta vertailevan arvioinnin (benchmarking) menetelmällä. Tavoitteenani on kehittää sivustojen saavutettavuutta käyttäjälähtöisestä näkökulmasta ja toteuttaa Porin taidemuseolle saavutettava taidekasvatusaineisto verkkoon. Pyrin löytämään vastauksia kysymykseen, minkä lisän taidekasvatuksen verkkomateriaali tuottaa museo-oppimisen prosessiin.
Tässä kirjoituksessa on kyse ymmärtämisen prosessista ja sen käännekohdista. Hermeneuttinen matkakertomukseni jakautuu neljään toisiinsa limittyvään vaiheeseen: esiymmärryksen rakentamisen, hermeneuttisen dialogin, horisonttien sulautumisen ja soveltamisen vaiheisiin. Kirjoitelmani empiirisessä osassa teen arvioivan matkan Valtion taidemuseoiden ja aluetaidemuseoiden Web-sivuille havainnoimalla sivustojen kasvatuksellisia sisältöjä ja teknistä saavutettavuutta. Tutkimukseni soveltavassa osuudessa kerron, Maire Gullichsenin taidesäätiön teoksia esittelevän, MG-peda sivuston toteuttamisesta. Taidekasvatussivusto on toteutettu World Wide Web Consortium (W3C) Âorganisaation alaisen Webin saavutettavuusaloite (WAI, Web Accessibility Initiative) Âohjelman Web-sisällön saavutettavuusohjeen 1.0 (WCAG, Web Content Accessibility Guidelines) mukaisesti.
Tutkimuksessani nousi esiin neljä olennaista seikkaa. Pedagogisen verkkoaineiston kehittäminen sisältää aina toiminnan strategisia määrittelyjä, oppisisältöjä, saavutettavia teknologisia ratkaisuja ja sitoutumista ylläpitoon. Verkkomateriaaleilla voidaan kertoa museonäyttelyn teemasta rinnakkaisia yllättäviä tarinoita. Sisällöllisesti, elämyksellisesti ja teknisesti saavutettava verkkoaineisto laajentaa museovierailun kaarta käynnin suunnittelusta käynnin muisteluun.
Museopedagogian tulee huolehtia siitä, että yleisötyössä ei keskitytä pelkästään museoon oppimisympäristönä, vaan pohditaan sitä, miten museo voisi paremmin toimia kulttuurilaitoksena ja julkisena tilana. Museopedagogian työkenttään kuuluu myös ei-kävijöiden huomioiminen. Saavutettavuus Web-sivuilla ei ole ainoastaan WCAG-ohjeiden kirjaimellista noudattamista, vaan saavutettavuutta myös kokemuksellisella tasolla. Museoille Web 2.0 Âilmiö on mahdollisuus. Näen, että suurimmat yleisöt saavutetaan heittäytymällä mukaan sosiaaliseen mediaan ja mahdollistamalla käyttäjien osallistuminen museon sivustojen, palveluiden ja sisältöjen kehittämiseen.
Design for All (DfA), didaktiikka, Kaikille suunniteltu, käytettävyys, Museo 2.0, museologia, museopedagogia, oppimisympäristöarkkitehtuuri, saavutettavuus, taidekasvatus, Web 2.0, Webin saavutettavuusaloite, Web-sisällön saavutettavuusohje 1.0, Web-sivut, yhteisöllisyys