TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
Tutkielmassani tarkastelen digitaalisten pelien kehitystyötä Suomessa 1980-
luvulta 2000-luvulle pelialan näkökulmasta. Olen tarkastellut suomalaisten
digitaalisten pelien kehityksen taustalla olevia tekijöitä. Miten ala on kehittynyt
nykymuotoonsa, sekä minkälainen on pelinkehityksen nykytila. Samalla olen
esitellyt suomalaisen pelialan merkkipaaluja ja tärkeimpiä alan historiassa
esiintyneitä tapahtumia, jotka ovat muokanneet suomalaisen pelinkehityksen
kehityskaarta.
Tutkimusaineisto koostui kahden suomalaisen digitaalisten pelien kehityksen
pioneerin puolistrukturoidusta haastatteluista, sekä Tampereen yliopistolla GIIP
(Games Industry Innovation Processes) -projektissa kerätystä
tutkimusmateriaalista. GIIP -projektin tutkimusmateriaali koostui seitsemästä
suomalaisesta peliyrityksestä, jossa haastateltiin 24 suomalaisen pelialan
ammattilaista. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa on käytetty pelejä
käsitteleviä erikoisaikakauslehtiä, sekä verkkoaineistoja. Olen käyttänyt työssä
monipuolisesti digitaalisia pelejä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.
Suomalaisen pelinkehityksen juuret löytyvät 1970-luvun
mikrotietokoneharrastuksesta ja sen ympärille rakentuneista atk-kerhoista.
1980-luvulla ensimmäiset pelit julkaistiin kansainvälisillä pelimarkkinoilla.
Demoskenetoiminnan kautta muodostui ensimmäiset suomalaiset peliyritykset
1990-luvun alussa ja sitä voidaan pitää eräänlaisena esiasteena suomalaiselle
pelinkehitykselle. Ensimmäisten peliyritysten toiminta oli luonteeltaan orgaanista
ja jäsentymätöntä. 2000-luvun alussa Max Payne -pelistä tuli ensimmäinen
kansainvälinen myyntimenestys ja Suomessa panostettiin mobiiliviihteen
mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä suomalaisesta pelialasta on kehittynyt Suomen
suurin kulttuurivientituote ja alalla on monia menestyviä toimijoita. Peliala on
muuttunut ammattimaiseksi toiminnaksi joka elää uutta kasvukautta.
Suurimpana menestyjänä suomalaisella pelialalla on Rovion Angry Birds -peli ja
sen saavuttama maailmanlaajuinen suosio.
Tästä tutkimuksesta on nähtävissä, että suomalaisen pelialan synty ja kehitys
on ollut monimutkainen ja polveileva prosessi. Tutkimukseni perusteella
voidaan nähdä, että suomalaisen pelialan kehitys on ollut sattumien summa,
ilman selkeää kehityskaarta. Tämän työn avulla on mahdollista muodostaa
kokonaisvaltainen kuva siitä, miten suomalainen pelinkehitys on saanut
syntynsä ja kehittynyt nykymuotoonsa.
digitaaliset pelit, demoskene, pelinkehitys, mobiili, Max Payne, pelilala, Angry Birds