TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

Hakakari, Tiina:
Hätävara vai mukana kulkeva kaveri? Vantaalaisten kotona asuvien vanhusten kokemuksia turvapuhelimesta ja sen käytöstä.
Pro gradu, 88 sivua, 8 liitesivua.
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Digitaalinen kulttuuri 2012.



Tutkimuksessani käsittelen vantaalaisten turvapuhelinasiakkaiden kokemuksia
turvapuhelinlaitteesta. Turvapuhelin on kotona puhelinverkkoon liitettävä laite, jonka avulla vanhus voi hälyttää ja pyytää apua. Nykyaikana pyritään vanhuksen mahdollisimman pitkäkestoiseen ja mielekkääseen kotona asumiseen ja turvapuhelin on keskeinen osa niin vanhuksen kodin esineistöä kuin kuntien avohoidon suunnitelmaa.
Tutkin pro gradussani turvapuhelimen merkitystä kodeissa käyttäjien ja arjen näkökulmasta. Päätarkoituksenani tutkimuksessani oli saada selville, miten ja milloin laitetta käytetään, miten vanhus kotouttaa laitteen arkeensa ja mitä merkityksiä se tuottaa kodissa asumiselle. Myös vanhuksen turvallisuuden tunteen kokeminen oli tarkkailuni kohteena.
Pääaineistonani on kyselytutkimus, jonka toteutin yhteistyössä Vantaan kaupungin kotihoidon kanssa. Kyselyyn osallistui 84 — 90 -vuotiaita turvapuhelinasiakkaita, yhteensä 46 vanhusta. Asiakkaille postittamassani kyselylomakkeessa oli avoimia
kysymyksiä laitteen merkityksestä vanhuksen kotona asumiseen, arkeen ja turvallisuuden tunteeseen. Aineiston keruun toisessa vaiheessa, kyselynvastaukset
saatuani, tein puhelimen välityksellä puolistrukturoituja teemahaastatteluita viisi
kappaletta, joilla täydensin jo saamaani aineistoa.
Tutkimukseni osoittaa, että turvapuhelimella on laaja ja moniselitteinen vaikutus asiakkaan elämään. Se hankitaan ja sitä käytetään omien ongelmatilanteiden
lisäksi myös vähentämään vanhuksen lähipiirin huolia. Suurin osa kyselyyni vastanneista vanhuksista piti turvapuhelinta tärkeänä ja sen vaikutusta
turvallisuuden tunteeseen merkittävänä. Tosin aineistostani huokui myös teknologiapelkoa ja epävarmuutta laitetta kohtaan, 17 prosenttia vanhuksista ei ollut koskaan testannut tai käyttänyt laitettaan.
Tutkimusta vanhuuden turvateknologiasta on sen ajankohtaisuuden ja tärkeyden takia syytä jatkaa. Esimerkiksi käyttäjätiedon keruulle ja käytettävyystutkimukselle turvapuhelimista olisi varmasti tilausta. Turvapuhelin on pysynyt laitteena hyvin samanlaisena jo vuosikymmeniä, vaikka vanhuksilla
vaikuttaa olevan paljon toiveita laitetta kohtaan, muun muassa koskien sen käyttömukavuutta ja ulkomuotoa. Tulevaisuuden koti teknologisoituu vauhdilla, ja vanhuksia ei ole syytä jättää paitsioon tästä kehityskulusta.


Asiasanat:

turvapuhelin, turvallisuus, koti, kotouttaminen, vanhukset,
teknologia, geronteknologia, käytettävyys, käyttäjäkokemus


Takaisin