TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

Kotiranta, Marianne:
Lankutusta ja vinkkailua. Vertaileva tutkimus kirjastojen sosiaalisen median käytöstä..
Pro gradu, 90 sivua.
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Digitaalinen kulttuuri 2013.



Tutkimuksen aiheena oli sosiaalisen median käyttö kirjastojen viestinnässä.
Vertailukohteina olivat Porin, Lahden ja Oulun kaupungin- kirjastot. Erillisenä malliesimerkkinä olen käyttänyt Espoon kaupunginkirjaston aluekirjasto Entresseä.
Tavoitteena oli tutkia, miten sosiaalisen median työkaluja käytetään kirjastojen viestinnässä ja miten käyttöä voisi kehittää. Tutkimusaineistona olivat kirjastojen käytössä olevat sosiaalisen median palvelut. Tutkimusmenetelmänä käytin havainnointia, tarkemmin osallistuvan havainnoinnin erikoismuotoa piilohavainnointia.
Facebook oli selkeästi kirjastojen pääsivu sosiaalisessa mediassa. Palvelua käytettiin pääasiassa tiedotuskanavana. Vain Lahden kirjastolla oli käytössä Twitter-palvelu.
Päivitykset tulivat automaattisyötteenä muista palveluista. Porin ja Lahden blogeista puuttui vuorovaikutus. Pori oli aktiivisempi ja teki blogien käytössä paljon yhteistyötä
muiden kirjastojen kanssa. Oulun kirjastolla ei ollut blogia. Porin kirjasto käytti aktiivisesti videopalveluna Vimeota. Lahden kirjaston videot olivat Vimeossa Kirjastokaistan profiililla. Oulun kirjaston YouTube-profiilissa oli yksi video.
Videoiden sisältö oli toimivaa, mutta määrä vähäistä. Jokaisella kirjastolla oli sivu Wikipediassa. Palvelun ylläpito oli unohdettu ja sisältö puutteellista. Entressen
kirjastolla oli käytössään 12 eri palvelua. Toiminnasta sai hyviä kehitysideoita, mutta myös varoittavia esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa ei tulisi käyttää.
Tulosten perusteella vain Facebook oli otettu hyvin haltuun. Käyttäjien aktiivisuus ja vuorovaikutus oli yleisesti vähäistä. Palveluiden käyttötarkoitusta ja -tapaa tulisi miettiä uudelleen sekä tavoitteita suunnitella tarkemmin. Porin kirjasto oli vuorovaikutteisin. Lahdella oli käytössään eniten palveluja, mutta käyttötavoissa oli kehitettävää. Oulun kirjaston ylläpidettäviin palveluihin kuului vain Facebook. Entresse perusteli usean palvelun osittain hyvin puutteellista käyttöä asiakkaiden opetus- ja opastuskäytöllä.


Asiasanat:

kirjastopalvelut, kirjasto 2.0, sosiaalinen media, viestintä


Takaisin