TURUN YLIOPISTO
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

Tawast, Pinja:
 Japanilaisuuden mielikuvat Otamatone­instrumentin  verkkoesityksissä.
Pro gradu, 80 sivua, 6 liitesivua.
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Digitaalinen kulttuuri 2014.



Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten japanilaisuuteen liitetyt mielikuvat välittyvät kahdesta erilaisesta Otamatone instrumenttia esittävästä verkkoaineistosta. Otamatone on japanilaisen Maywa Denki taiteilijaduon vuonna 2009 julkaisema kahdeksasosanuotin muotoinen elektroninen soitin, jolla on kasvot ja epävireinen ääni. Tuotetta on myytymyös Japanin ulkopuolella, ja siitä on saatavilla paljon verkkomateriaalia.
Tutkimusaineistona on japanilaisia ja ei japanilaisia YouTuben käyttäjävideoita sekä Otamatonea  myyvien suomalaisten verkkokauppojen tuote­esittelysivuja. 
Aineistoa lähestytään verkkoetnografian periaattein, jolloin tutkija on osa tutkimuskenttää ja jolloin pyritään monipuo-liseen ja tarkkaan kuvaan tutkimuskohteesta. Verkon muuttuva ympäristö on edellyttänyt joustavuutta menetelmien valin-
nassa ja käytössä. Aineiston rajauksesta ja kuvailusta edetään teemojen mukaisiin havaintoihin.
YouTuben käyttäjävideoissa Otamatonen inhimillisyydellä leikitellään, ja soitin esiintyy yleensä pääosassa soittajan piiloutuessa kuvarajauksen ulkopuolelle. Kuvallisissa viittauksissa ja  kappalevalinnoissa näkyy japanilaisuus, mutta myös 
muunlainen viittaaminen. Japanilaisuuteen liitetyt söpöys­ ja hahmokulttuuri tulevat videoissa esiin ja näyttäytyvät 
myös tuotteen suosion syinä.
Suomalaisten verkkokauppojen sivuilla Otamatonea myydään erityisesti hauskuudella ja erikoisuudella. Sivuille upotetut 
ja linkitetyt japanilaiset YouTube-videot jätetään usein selittämättä, jolloin ne lisäävät tätä vaikutelmaa. Japanilaisuus mainitaan sivustoilla sanallisesti, mutta toisinaan keskitytään tuotteen teknisten ominaisuuksien esittelyyn. Myös suomalaiseen kokemusmaailmaan vedo­
taan näissä markkinointimateriaaleissa.


Asiasanat:

Japanilaisuus, mielikuvat, verkkoetnografia, hahmokulttuuri, 
YouTube


Takaisin