1950- ja 1960-lukujen kunnantalot

Sodan jälkeen Suomea vaivasivat talousvaikeudet, joten rakennukset oli pystytettävä mahdollisimman vähillä varoilla. Jälleenrakennuskaudella alettiin rakentaa uusia kunnantaloja tuhoutuneiden tilalle. Kunnan toiminnot pyrittiin saamaan samaan rakennukseen, joten kunnantaloista kehittyi todellisia monitoimitaloja. Kunnalliset palvelut ja toiminta sisällytettiin kunnantaloon. Oli hyvin tavallista, että kunnantalossa järjestettiin terveydenhoitoa tai rakennuksessa oli paloasema ja letkunkuivaustorni. Kirjasto kuului myös yleensä kunnallisiin palveluihin. Kuntien tehtävät alkoivat lisääntyä hyvinvointivaltion rakentamisen aikoihin 1960-1970 –luvuilla.

Satakunnan 1950 - 1960- lukujen kunnantaloissa voidaan havaita suuntautumista ainakin kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä ovat yksinkertaisemmat rakennukset, jotka kuvastavat tyypillistä aikakautensa arkkitehtuuria. Näihin rakennuksiin voidaan lukea mm. Noormarkun, Kiikoisten ja Euran kunnantalot.

Toisena ryhmänä ovat erityisen laadukasta kunnantaloarkkitehtuuria edustavat rakennukset. Esimerkkeinä ovat Kankaanpään ja Harjavallan kaupungintalot. Rakennukset ovat erilaisia, mutta molemmat omalla tavallaan merkittäviä Satakunnan kunnan- ja kaupungintalojen joukossa. Harjavallan kaupungintalo on rakennettu 1952 ja Kankaanpään vuonna 1967, joten rakennusten suunnittelun välillä on ehtinyt kulumaan aikaa. Rakennukset ilmentävät kuitenkin rakennusajankohtansa hetkellä vallalla olleita suuntauksia.

Jämijärvi, 1954

Jämijärven kunnantalon on suunnitellut kunnan oma rakennusmestari Toivo Männistö. Rakennus valmistui 1954. Kolmikerroksisen rakennuksen pohjakerroksessa on palolaitos ja lämpökeskus. Kerroksista kaksi muuta ovat kunnanvirastona. Kerrospinta-ala rakennuksessa on 196 neliötä. Kuten monissa muissakin kunnanvirastoissa, myös Jämijärven kunnantalossa on alkuvuosina ollut kirjasto. Vuonna 1990 tehtiin laajennus paloasemaan ja sen jälkeen paloaseman yhteyteen rakennettiin väestösuojan johtokeskus. Kunnantalon tilanpuutteen vuoksi sosiaali- ja maaseutuvirasto toimivat muualla.


Jämijärven kunnantalo (Satakunnan museon kokoelmat, kuvaaja Sven Raita)


Jämijärven kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Nakkila, 1959

Vuonna 1959 valmistuneessa Nakkilan kunnantalossa on toiminut aiemmin virastojen lisäksi neuvola ja kirjasto. Sittemmin neuvola ja kirjasto saivat omat tilansa ja kunnantalo jäi kunnanviraston käyttöön.

Kunnantalon takana oleva rivitalo valmistui alun perin asuinkäyttöön, mutta nykyisin talossa toimii sosiaalitoimisto. Kunnantalon ja rivitalon suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Pentti Ahola. Suunnitelmat rakennuksista tehtiin vuonna 1957. Seuraavana vuonna saatiin lupa rakentamiselle ja talo valmistui reilussa vuodessa.


Nakkilan kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Kiikoinen, 1967

Punatiilinen Kiikoisten kunnanvirasto on rakennettu 1967. Aikakaudelleen tyypillisessä, vaatimattomassa rakennuksessa oli kunnan viraston ohella aiemmin muun muassa hammaslääkärin vastaanotto ja asunto. Tällä hetkellä kunnan toimistot ja valtuustosali ovat vallanneet koko rakennuksen. Rakennukseen kaivataan käytännöllisempää huonejärjestystä ja lisää tilaa. Rakennuksen kohtalosta on käyty keskustelua. Vaihtoehtoina ovat korjaus tai kokonaan uuden kunnantalon rakentaminen.



Kiikoisten kunnanvirasto (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Harjavalta, 1952

Harjavallan vuonna 1952 rakennetun kaupungintalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä & Martas. Kaupungintalokokonaisuuteen kuuluvat samaan aikaan rakennetut kunnan virkailijoiden asuintalot. Kaupungintalo on pysynyt muuttumattomana jo muutaman vuosikymmenen, eikä näillä näkymin remonttia olla edes suunnittelemassa. Kaupungintalon erikoisuutena ovat sisätilaa koristavat Uuno Aron patsaat. Kaunista rakennusta korostaa sen edessä oleva puutarha vesielementteineen. Rakennus edustaa maakunnan laadukkainta suunnittelua ja on maakunnallisesti arvokas.

1970-luvulla rakennuksessa kävi vilinä, sillä sen siipien suojissa toimi kaupungin kanslia, raha-, sosiaali-, vero- ja työvoimatoimisto sekä kellaritiloissa kirjasto. Tällä hetkellä Harjavallan kaupungintalosta käsin hoidetaan yleishallintoa.


Harjavallan kaupungintalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Noormarkku, 1959

Noormarkun kunnantalo on valmistunut vuonna 1959 edustaen aikansa kunnantaloarkkitehtuuria tyypillisimmillään. Talossa on vältytty suuremmilta remonteilta, mutta pientä kunnostusta on jouduttu tekemään toimivuuden lisäämiseksi.

Noormarkun kunnantalossa ovat toimineet alun perin virastojen lisäksi myös kirjasto sekä neuvola. Vuoteen 1980 asti talon toisessa kerroksessa sijainnut kirjasto on sittemmin muutettu toimistoksi. Neuvola muutettiin sivistystoimen tiloiksi.


Noormarkun kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Eura, 1964

Euran kunnantalo rakennettiin 1963 – 64 ja sen on suunnitellut arkkitehti Juhani Nylund. Sorkkisten raitin varrella sijaitseva kaksikerroksinen kunnantalo on tyypillinen 1960-luvun kunnantaloarkkitehtuurin edustaja. Rakennusta laajennettiin kirjasto-osalla vuonna 1967. Uuden kirjaston valmistuessa 1988 sai kunnanvirasto kirjastotilat omaan käyttöönsä. Kunnantalossa toimi posti vuoteen 1978, jolloin sen tilalle tuli tekninen toimisto.

Euran kunnantalossa tehtiin mittava muutoskorjaus ja laajennus 2000-luvun alussa suunnittelijanaan rakennusarkkitehti Aarno Oksanen (Euran kunnan tekninen johtaja vuoden 2008 loppuun saakka).


Euran kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Kankaanpää, 1967

Kankaanpään kaupungintalon suunnittelivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren. Rakennus valmistui vuonna 1967. Julkisivuiltaan rakennus on punatiiltä ja sijaitsee Kankaanpään keskustassa. Kaupungintalon suunnittelu antoi sysäyksen Kankaanpään julkisten rakennusten yhtenäiselle tiiliarkkitehtuurityylille. Rakennus on saanut vaikutteita Alvar Aallon suunnittelemasta Säynätsalon kunnantalosta. Kaupungintalon tontti on puistomainen. Katujulkisivua hallitsee nauhaikkuna-aihe ja puistojulkisivua porrastetut, pelkistetyt tiilimassat. Maakunnallisesti arvokas ja alkuperäisenä säilynyt Kankaanpään kaupungintalo kuuluu Satakunnan kunnantaloarkkitehtuurin parhaimmistoon.


Kankaanpään kaupungintalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Kokemäki, 1955

Kokemäen kunnantalo on rakennettu vuonna 1955 ja se on hyvässä kunnossa. Rakennus on valmistunut alun perin Lalli Oy:n paino- ja toimistorakennukseksi. On epäselvää, milloin Kokemäen kaupunki siirsi kaupunginviraston entisen toimituksen tiloihin. Rakennusta jouduttiin kunnostamaan kunnanvirastoa ja Tulkkilan päiväkotia varten. Päiväkodin siipi sijaitsee rakennuksessa pohjois-eteläsuuntaisesti ja virastotalon lyhyempi siipi hieman vinosti itä-länsisuuntaisesti.

Tiilirunkoinen rakennus on väriltään vaaleankeltainen ja roiskerapattu. Rakennuksessa on satulakatto. Kokemäen kunnantalo edustaa 1950 -luvun rakennustyyliä. Rakennus on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.

 
Kokemäen kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)