Entiset kunnantalot

Entiset kunnantalot edustavat vanhaa ja mahdollisesti jo hävinnyttäkin kulttuuriperintöä. Kunnantalot on saatettu purkaa uuden tieltä tai sitten kunta on keksinyt niille jonkun uuden käyttötarkoituksen. Entinen ja nykyinen kunnantalo saattavat olla myös sulassa sovussa vierekkäin. Toisaalta esimerkiksi valokuva saattaa olla ainoa jäljellä oleva dokumentti entisestä kunnantalosta. Inventoinnit antavat myös tärkeää tietoa rakennuksista, joita ei mahdollisesti enää ole. Kylän asukkailla saattaa olla muistoja ja tarinoita vanhasta kunnantalosta. He ovat saattaneet elää jopa vanhan ja uuden kunnantalon aikana. Rakennuksen rooli kunnantalona on saattanut jo osittain unohtua, mikäli uuden kunnantalon rakentamisestakin on jo kulunut aikaa.

Entisten kunnantalojen tutkimisen kohdalla kaikki käytettävissä oleva materiaali on tärkeää, mutta erityisesti valokuvalla on suuri rooli. Se kertoo laukaisuhetken tilanteen kunnantalosta. Kunnantalon tarina on alkanut jo ennen kuvan ottamista, mutta valokuvasta ei voi tulkita myöhempiä tapahtumia. Valokuvat ovat dokumentteina arvokkaimpia silloin, kun kuvassa on liitetty oleelliset tiedot rakennuksesta.

Osa Satakunnan entisistä kunnantaloista on vielä olemassa. Esimerkkinä on Merikarvian entinen kunnanvirasto, jossa toimii tällä hetkellä kotiseutumuseo ja matkailuinfo. Uuden käyttötarkoituksen löytäminen rakennukselle takaa ainakin sen hetkellisen säilymisen. Jäljellä olevien kunnantalojen avulla voidaan ymmärtää kunnantaloarkkitehtuurin kehittymistä ainakin Satakunnan mittakaavassa ja mahdollisesti myös laajemmin.

Eurajoki

Eurajoen kunta osti Kaharin tilan 1900-luvun alussa. Rakennuksesta tehtiin kunnan vähäosaisille ”vaivaistalo”. Tilan alkuperäiset rakennukset siirrettiin nykyisen kunnanviraston kohdalle ja uudisrakennus valmistui vuonna 1906. Rakennus oli käytössä vuoteen 1937, kunnes kunnalliskoti siirtyi Vuojoen kartanoon. Sisätiloissa tehtiin muutoksia, jotta rakennus palvelisi paremmin kunnan hallintokäyttöä. Rakennuksesta tuli Eurajoen ensimmäinen varsinainen kunnantalo. Uusi kunnanvirasto valmistui 1989, joten vanha kunnantalo jäi pois varsinaisesta käytöstä.

Hirsirunkoiseen rakennukseen on tehty muutoksia, joista suurimmat sijoittivat 1930-luvun lopulle sekä 1990-luvulle. Itäpäähän lisättiin 1970 – luvulla alkuperäistä matalampi jatko-osa. Vuonna 1996 rakennus muutettiin kunnan nuoriso- ja kulttuuritiloiksi.

Symmetrinen rakennus on suurikokoinen ja säilyttänyt hyvin vanhan ulkoasunsa. Arvokasta ilmettä rakennukselle antavat poikkipäädyt, jotka sijaitsevat keskeisesti molemmilla pitkillä sivuilla. Rakennuksen sisätilat ovat peräisin 1990-luvulta. Vanha valtuustosali on arvokkain tila ja se on säilytetty, lukuun ottamatta sen pintojen uusimista.

Eurajoen vanha kunnantalo on keskeisellä paikalla neljästä rakennuksesta koostuvassa kunnan hallinto- ja palvelukiinteistössä. Kunnantalon kohdalla tulee hyvin esille 1800- ja 1900-lukujen vaihteen julkinen puuarkkitehtuuri.

 
Eurajoen entinen kunnantalo (kuvaaja: J. Yrjölä)

Karvia

Karvian vanha kunnantalo rakennettiin alun perin kauppahuoneeksi. Vuonna 1887 Karvian ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa rakennuksessa. Karvian nykyinen kunnantalo valmistui vuonna 1974. Vanha kunnantalo oli toiminnassa uuden valmistumiseen asti. Rakennukseen on tehty peruskorjauksia. Vanha ja uusi kunnantalo sijaitsevat vierekkäin.

Kokemäki

Kokemäen vanha kunnantalo on ollut monessa eri käytössä. Alun perin rakennus valmistui maamieskouluksi 1909. Yksikerroksinen rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi 1930-luvulla. Vuonna 1935, kun maamieskoulu lopetti toimintansa, aloitti rakennuksessa meijerikoulu. Rakennus otettiin kunnantoimiston käyttöön 1960-luvun lopulla. Kaupungintalona rakennus toimi aina 1990-luvun lopulle asti ja sen jälkeen kaupunki osti nykyisen kaupungintalon. Tällä hetkellä rakennus toimii Teljän talo-nimellä yhdistyskäytössä.

Merikarvia

Merikarvian entinen 1800-luvun lopulla rakennettu kunnanvirasto palveli Merikarvialla vuoteen 1984 saakka. Kunnanvirasto siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1893. Vanha kunnanvirasto on hirsirakenteinen ja väriltään punainen. Kunnanvirasto sai portaat noin 1950-luvulla. Samoihin aikoihin rakennuksen kivijalkaa vuorattiin betonilla ja katon katemateriaali vaihdettiin. Rakennus on kookas ja leveärunkoinen ja siinä on kaksi sisäänkäyntiä. Sisätilat on uusittu täysin 1950 – 1960- luvuilla. Sisätiloista purettiin kaikki tulisijat ja seinät ja lattiat levytettiin. Nykyisin entisessä kunnantalossa toimii kotiseutumuseo ja matkailuinfo.


Merikarvian entinen kunnanvirasto (kuvaaja Hanna Partanen)

Säkylä

Vanha kunnantalo purettu 1990-luvulla.

 
Säkylän vanta kunnantalo (Satakunnan museon kokoelmat)

Eura

Euran ensimmäinen varsinainen kunnantalo oli Sorkkisissa Kylä–Taskun tilan päärakennus. Vanha kunnantalo jatkoi toimintaansa aina uuden rakentamiseen asti. Rakennus purettiin 1976.