Lakkautettujen kuntien talot

Kuntaliitosten myötä kunnan- ja kaupungintaloille joudutaan miettimään uusia käyttötarkoituksia. Rakennus jää elämään, vaikka kunta lakkaa olemasta hallinnollisena yksikkönä. Kunnan- ja kaupungintalot ovat tärkeä osa kunnan historiaa ja siksi niiden säilyttäminen on tärkeää. Rakennus ei lakkaa olemasta, vaikka sen käyttötarkoitus muuttuu. Kuntalaisten mielissä rakennus tulee varmasti pysymään pitkään kunnantalona, vaikka talolle olisi keksitty muuta käyttöä.

Kunnantalon rooli vallan rakennuksena häviää lakkauttamisen myötä, mutta niillä on muitakin merkityksiä. Kunnan- ja kaupungintaloilla on kotiseututunnetta vahvistava vaikutus ja niissä korostuu yhteisöllisyys. Rakennus saattaa olla myös esimerkiksi itsessään valtakunnallisesti arvokas tai osa arvokasta miljöötä. Kuntalaisten aktiivisuus on suuressa roolissa talojen säilyttämisessä, vaikka rakennuksen alkuperäinen tarkoitus muuttuisi. Vanhojen ja tyhjilleen jääneiden rakennusten hyödyntäminen on rakennushistoriallisesti ja ekologisesti tärkeää.

Muutos kunnan virastotalosta vaikkapa nuorisotilaksi vaatii usein korjaustoimia, jotta talo voisi palvella paremmin uutta tarkoitustaan. Remontti muuttaa aina talon alkuperäistä ilmettä, vaikka sen tarkoituksena olisikin säilyttää se. Rakennuksen korjaukset tehdään sen kunnosta riippuen sekä taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Aina ei tarvita mittavia korjaustoimia, sillä kunnantalot ovat useimmiten palvelleet jo valmiiksi muissakin kuin virastotarkoituksissa. Pienessä rakennuksessa on saattanut toimia kunnanviraston lisäksi esimerkiksi kirjasto, paloasema tai posti.

Lakkautettujen kuntien entisille kunnantaloille on keksitty paljon uusia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi Kullaan entinen kunnantalo on säilynyt hyvin ja on sen vuoksi kulttuurihistoriallisesti arvokas. Entisessä kunnantalossa on vuokrattavia asuinhuoneistoja sekä varasto- ja kellaritilaa. Rakennus on myös pääosin lasten- ja nuortenkoti Toivonniemen käytössä ja sen suojissa ovat myös nuorisotilat. Vampulan entisessä kunnantalossa saavat nuoret myös tilan käyttöönsä.

Ahlainen

Ahlaisten kunnantalo on rakennettu 1898. Punamullattu hirsirakenteinen talo oli ensimmäiset vuosikymmenensä kuin mikä tahansa maatilan päärakennus. Rakennuksen ahtauden vuoksi Ahlaisten kunnassa suunniteltiin vuonna 1944 uutta ja tilavampaa rakennusta, mutta liian suurten kustannusten vuoksi tyydyttiin vanhaa rakennusta vain korottamaan. Korotuksen yhteydessä talon julkisivut roiskerapattiin aikakauden tyylin mukaisesti ja maalattiin vaalealla värillä. Samalla ensimmäinen kerros rakennettiin lähestulkoon uudelleen. 1960-luvulla taloon rakennettiin vielä keskuslämmitys ja uunit poistettiin. Talo on jäänyt pois alkuperäisestä käytöstä vuonna 1972, jolloin Ahlainen liitettiin Poriin. Nykyisin 1940-luvun vaatimatonta jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria edustava rakennus on näkyvä osa valtakunnallisesti arvokasta Ahlaisten kirkonkylän miljöötä.

 Ahlaisten kunnantalo (Satakunnan museon kokoelmat)

Hinnerjoki

Hinnerjoen kunnantalo on arvioiden mukaan rakennettu vuonna 1939. Kunnantalon rakentaminen ja suunnittelu on toteutettu paikallisin voimin. Hinnerjoen kunnantalossa on tällä hetkellä asuntoja sekä kirjasto. Hinnerjoki liittyi Euraan vuonna 1970.


Hinnerjoki, Eura (Satakunnan museon kokoelmat, kuvaaja Sven Raita)

Honkilahti

Honkilahden kunnantalon rakentaminen aloitettiin 1961 ja se valmistui 1962. Kunnantalon suunnitelmat on tehnyt arkkitehti Touko Saari. Kunnantoimistossa on ollut kokoustilat kunnanvaltuustolle ja kunnanhallitukselle sekä toimistohuoneita. Virastorakennuksessa on ollut myös tilat kirjastolle, terveystalolle ja postille. Kunnantalossa on ollut asuntoja kunnan työntekijöille. Kunnantalo on ulkoisesti kohtalaisen vaatimaton yksikerroksinen ja tiilipäällysteinen rakennus.

Honkilahden kunnantalossa toimii tällä hetkellä kirjasto ja lasten päiväkoti. Honkilahti liittyi Euraan vuonna 1970.


Honkilahden kunnantalo (kuvaaja Rainer Leino)

Kiukainen

Yksi tyypillisimmistä suomalaisen kunnantaloarkkitehtuurin edustajista.

Vampula

Vampula koki muutoksen vuodenvaihteessa, sillä kunta liittyi Huittisiin. Kunnantalon kohtalo on jo ratkaistu, sillä nuoret saavat talon käyttöönsä. Toistaiseksi talo on vielä tyhjillään, mutta suunnitelmissa on remontoida rakennukseen nuorisotilojen lisäksi tilat myös ryhmäpäiväkodille sekä esiopetukselle. Kunnalle ei jää varsinaisia virastotiloja taloon, mutta tiloja tarvitseville niitä voidaan mahdollisesti vuokrata. Talossa toimi vuoteen 1980 Vampulan kirjasto.

Vampulan kunnantalo on rakennettu 1950. Vampulan kirjasto toimi kunnantalossa vuoteen 1980. Virastotalo on ulkoisesti säilynyt moitteettomana. Kiinteistöön on tehty julkisivuremontti vuonna 2004.


Vampulan kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Lappi

Lapin kuntaliitos Rauman kanssa tuo mukanaan ongelman kunnantalon uudesta käyttötarkoituksesta, josta on saatu ehdotuksia kuntalaisilta, kuten vanhusten palveluasunto tai kokoontumistila erilaisille yhdistyksille. Kartoitus rakennuksen tulevasta käytöstä on käynnissä ja ideoita on jonkin verran. Tänä syksynä talossa aloittaa kuitenkin ainakin esikouluryhmä ja myös kansalaisopisto hyödyntää taloa. Kunnantalossa voidaan tarvittaessa pitää myös kokouksia.

Lapin kunnantalo on rakennettu vuonna 1959. Se on Kiukaisten, Jämijärven, Noormarkun, Kullaan ja Euran kunnantalojen ohella yksi tyypillisimmistä suomalaisen kunnantaloarkkitehtuurin edustajista. Säilyneisyytensä vuoksi rakennus voidaan katsoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Kolmikerroksinen talo on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rakennuksessa on aikaisemmin ollut kirjasto, henkilökunnan asuntoja sekä terveyspiste. Kellarikerroksessa on ollut myös paloautojen talli.


Lapin kunnantalo (Satakunnan Kansa/Heikki Westergård)

Rauman maalaiskunta

1950-luvun rakennus. Rauman mlk liitetty Raumaan 1993.

Kullaa

Kullaan entinen kunnantalo on arvioiden mukaan rakennettu 1952-1953 lukujen paikkeilla. Se on arkkitehtien Bertel Saarnion sekä Matti Hakurin käsialaa. Kunnantalon piirustukset on tehty 1951. Alkuperäisessä asussaan säilynyt rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Entinen kunnantalo on tällä hetkellä pääosin lasten- ja nuortenkoti Toivonniemen käytössä. Talossa on myös vuokrattavia asuinhuoneistoja sekä varasto- ja kellaritilaa. Kullaan nuorisotoimella on myös omat tilansa kiinteistössä. Kullaa liittyi Ulvilaan vuonna 2005.


Kullaan kunnantalo (kuva Liisa Nummelin)


Kullaan kunnantalon pääty (kuva Joni Kantonen)