1970- ja 1980- luvuilla rakennetut tai peruskorjatut kunnantalot

Jälleenrakennusajan lisäksi kunnantaloja rakennettiin ahkerasti myös 1970- 80-luvuilla. Lainsäädännön uudistus toteutui vuonna 1977. Se helpotti kaupunkien perustamista, joten useat maaseudun kylät, pitäjät ja taajamat muuttuivat kaupungeiksi. Kaupungit tarvitsivat edustusrakennuksia, joten kunnan- ja kaupungintaloille oli tarvetta.

Satakunnan kunnan –ja kaupungintalojen arkkitehtuurissa ei ole 1970– ja 1980–lukujen kohdalla kovin suurta hajontaa. Punatiilinen Siikaisten kunnantalo on hyvä tyyppiesimerkki 1970 –luvun toimistorakennuksesta. Punatiilistä linjaa edustaa myös Merikarvian kunnantalo. Pomarkun ja Merikarvian kunnantaloilla on sama arkkitehti, mutta rakennukset ovat siitä huolimatta erilaisia. Tasakattoista ja ainakin osittain yksikerroksista vaatimatonta arkkitehtuuria edustavat Honkajoen ja Säkylän kunnantalot.

Satakunnan kunnantaloihin on tehty peruskorjauksia, jotka ovat saattaneet muuttaa radikaalistikin talojen ilmettä. Muutamat rakennuksista on rakennettu alun perin 1960-luvulla ja niitä on sittemmin peruskorjattu. Rakennuksiin on tehty laajennuksia ja julkisivuihin on myös tehty uudistuksia. Ulvilan kaupungintalo valmistui alun perin 1967 ja vuonna 1992 siihen tehtiin onnistuneesti yhteneväinen lisäosa. Laajennuksen yhteydessä myös kantaosa remontoitiin. Ulvilan kaupungintalo kuuluu maakunnan parhaimmistoon yhdessä Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään ja Rauman kanssa.

Siikainen, 1972

Siikaisten kunnantaloa voisi kuvailla hyvin tyypilliseksi 1970-luvun toimistorakennukseksi. Talo on valmistunut vuonna 1972. Rakennus on punatiilinen ja tasakattoinen. Talon kaksikerroksinen keskiosa oli aikaisemmin varsinainen kunnanvirasto. Talon itäsiivessä oli asunnot kunnanjohtajalle sekä postinhoitajalle. Länsisiivessä toimi posti ja hammaslääkäri. 1980-luvun puolivälin jälkeen talo tuli kokonaan toimistokäyttöön. Kunnantalo on arkkitehtitoimisto Insarin suunnittelema.


Siikaisten kunnantalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Karvia, 1974

Karvian kunnanviraston puurunkoinen vanha osa valmistui vuonna 1974. Rakennus alkoi tuntua ahtaalta 1980-luvulla, sillä kunnan työntekijämäärä kasvoi. Laajennusosa tuntui oikealta ratkaisulta ja se saatiin valmiiksi tammikuussa 1988. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa laajennuksen jälkeen ’Oulun kouluna’ tunnettua pehmeälinjaista suunnittelua. Sitä leimaa korkea sisääntuloaula. Karvian kunnantalon on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto O.Ylipahkala Oy Oulusta. Arkkitehtina toimi Kristiina Strömmer.

Karvialaiset voivat nauttia monista kunnan palveluista saman katon alla. Kunnantalossa palvelevat useat eri kunnan virastot sekä esimerkiksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamies pitää vastaanottoaan rakennuksessa. Talon alakerrassa toimii myös Kirkonkylän esikoulu.


Karvian kunnanvirasto (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Pomarkku, 1980

Pomarkun kunnantalo valmistui vuonna 1980 nykyiseen käyttöönsä. Arkkitehti Lauri Soraisen suunnittelemaan rakennukseen tehtiin myös tilat terveysasemalle. Nykyisin terveysaseman tiloissa toimii kirjasto, sillä terveysasema siirtyi vanhainkodin kiinteistöön.

Arvokkaasta kulttuuriympäristöstä voimakkaasti erottuva ja arkkitehtuuriltaan raskas kunnanvirasto on vankka ja tilava kivirakennus. Tällä hetkellä tilaa on tarpeisiin nähden jopa liikaa. Ennusteet hallinnon laajenemisesta eivät toteutuneet, joten huoneita on siksi tyhjillään. Kunnantalon pihaa koristaa sen edessä oleva kolmimetrinen kivirakennelma, ”maailman pohjoisin pyramidi”. Rakennelman suunnittelun toteutti arkkitehti Lauri Sorainen.


Pormarkun kunnantalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Säkylä, 1982

Säkylän kunnantalo sijaitsee Pyhäjärven rannalla puiston ympäröimänä. Kaunis rantapuisto toimii kunnan kesätapahtumien näyttämönä. Vuonna 1982 valmistunut kunnantalo sijoittuu rinnetontille. Rakennus sijaitsee kylänraitin varrella. Rakennus on raitin puolelta yksikerroksinen ja rannan puolelta kaksikerroksinen. Säkylän kunnantalo tulee jäämään pois alkuperäisestä käytöstään kuntaliitoksen ja uuden Euran toteutuessa vuoden 2011 alussa. Säkylän vanha puurakenteinen kunnanvirasto purettiin 1990-luvun alussa.


Säkylän kunnantalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Huittinen, 1982

Huittisten kaupungintalo on rakennettu 1982. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto S. Juola & Co. Sekä sisä- että ulkoarkkitehtuuriltaan autenttisena säilynyttä rakennusta on kehuttu toiminnallisesti erinomaiseksi. Talon avara ala-aula ja kerrostasanteet ovat suosittuja näyttelypaikkoja. Ruskeatiilinen, neljästä siivestä koostuva neliön muotoinen rakennus ympäröi avointa sisäpihaa. Kaupungintalossa on 250 huonetta, jotka ovat kaikki kaupungin hallinto- ja palvelutoiminnan käytössä. Talo sijaitsee keskikaupungilla ja on vilkkaan toiminnan paikka.


Huittisten kaupungintalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Merikarvia, 1984

Merikarvian kunnantalo on valmistunut vuonna 1984 ja on aikansa arkkitehtuurin tyypillinen edustaja. Arkkitehti Lauri Soraisen suunnittelemassa rakennuksessa toimii yleishallinnon lisäksi muun muassa työvoimatoimisto, oikeusaputoimiston sivupiste sekä kansalaisopiston toimisto. Kunnanvirasto on tiloiltaan avara ja ajanmukainen. Punatiilisen rakennuksen ulkoseinää koristaa kunnan vaakunasta aiheensa lainannut purjelaiva. Kunnanvirastossa on myös raumalaisen kuvanveistäjä Kerttu Horilan vuonna 1987 valmistunut keramiikkareliefi.


Merikarvian kunnantalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Eurajoki, 1989

Eurajoen kunnantalo on valmistunut 1989, joten se on täyttänyt tänä vuonna kaksikymmentä vuotta. Talon suunnittelua varten Eurajoki järjesti arkkitehtikilpailun, jonka voiton vei raumalainen rakennusarkkitehti Erkka Ruusunen. Hulppea virastotalo on H-kirjaimen muotoinen ja osin kolmikerroksinen. Rakennus pitää sisällään Eurajoki-salin eli valtuustosalin, joka on hyvin monenlaisessa käytössä. Toimistohuoneita virastotalossa on 50 ja kokoushuoneita 6. Rakennuksessa on myös 700 henkilölle tarkoitettu säteilysuoja.


Eurajoen  kunnantalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Honkajoki

Honkajoen kunnanviraston on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Reijo Kunnas, mutta sisustukseen saivat vaikuttaa myös kunnan työntekijät. Sisutuksessa näkyy hyvin paikallisuus, sillä huonekaluista osa on honkajokelaisten puuseppien valmistamia.

Honkajoen kunnanvirasto on valmistunut 1960-luvun alkupuolella. Rakennuksen tasakatto korvattiin aumakatolla 1990-luvulla ja samalla rakennettiin myös lasinen sisääntulo, joka nykyisin hallitsee rakennusta.


Honkajoen kunnanvirasto (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Luvia

Luvian Kirkkotien varrella sijaitseva kunnanvirasto on rakennettu alun perin 1950-luvulla. Suunnitelmat laadittiin Maalaiskuntien liitossa. Rakennusta laajennettiin sen takaosaan sijoittuvalla siipiosalla vuonna 1988. Samalla kunnantalo sai kokonaan uuden ilmeen. Julkisivut tehtiin keltaisesta tiilestä, joka hallitsee myös talon sisätiloja. Muutossuunnitelmat laati arkkitehtuuritoimisto Reijo Kunnas Porista. Aikoinaan virastossa on ollut myös asuntoja kunnan- ja sosiaalisihteerille, kirjanpitäjälle sekä talonmiehelle. Myöhemmin asunnot otettiin virastokäyttöön.


Luvian  kunnanvirasto (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Köyliö

Köyliö liittyy Euraan vuonna 2011, joten tulevaisuudessa kunnanvirastolle on keksittävä uusi käyttötarkoitus. Köyliön yksikerroksisen vaatimattoman kunnanviraston vanhin osa on valmistunut 1961. Taloon tehtiin silloin tilat kunnantoimistolle, pääkirjastolle ja paloasemalle. Tilanpuutteen vuoksi rakennusta on laajennettu kahdesti vuosina 1983 ja 1992. Tällä hetkellä rakennuksessa on kunnan toimitilojen lisäksi myös yhdistyksille vuokrattuja huoneita. Köyliön Läntisen VPK:n tilat sijaitsevat tällä hetkellä virastorakennuksessa. Pihalla on taideteoksena Emil Cedercreutzin Ystävykset – patsas.


Köyliön  kunnanvirasto (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)

Ulvila

Ulvilan kaupungintalo on arkkitehtuuriltaan pelkistetty valkoinen rakennus, joka kuuluu Harjavallan, Kankaanpään, Huittisten ja Rauman kaupungintalojen ohella maakunnan kunnantalojen parhaimmistoon. Rakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1967. Rakennusta laajennettiin tyylillisesti yhtenäisellä osalla vuonna 1992. Molempien vaiheiden suunnittelijana on ollut arkkitehti, professori Veijo Martikainen. Samalla kun laajennusosa rakennettiin, remontoitiin myös kantaosa. Nyt valtaosa Ulvilan kunnallisesta toimesta sijaitsee talon suojissa, vain sosiaalitoimisto sijaitsee muualla.


Ulvilan kaupungintalo (Satakunnan Kansa, kuvaaja Heikki Westergård)